Olimme käymässä vanhempieni luona ja ajoimme illalla pakkasen kiristymisen takia myöhään kotia,ettei undut palellu talon sisälle.No heti kun sain auton ja koirat purettua autosta, laitoin uunit ala- ja yläkertaan lämpiimään.Olin käynyt aiemmin ite saunassa vanhempien luona,joten kylmä oli itelläkiin.Lämmittelin uuneja lähelle klo:24 ennen kuin sain pellit kiinni.Menin sitten Hipun ja Rillan kanssa nukkumaan omaan sänkyyn ja maanittelin Hönöä tulemaan myös.No hiän ei tullu vaan jäi alakerran sohvalle nukkuu.Heräsin yöllä siihen että Hönö haukku ihan hulluna ja näykki miuta jaloista.Komensin häntä ja hiän ei antanu periksi vaan paheni  hänen käytös koko ajan.Lopulta ajattelin et nyt on jotain vialla,kun Hönö on noin vaativa käytökseltään.Ja lähdin katsomaan mikä häntä vaivasi.No se selvisi siinä kun huomasin et puunkantokassin pohjalle oli alakerran uunista sitä hämmentäessä tipahtanut kipinä tai pieni kekäle ja sen kassin pohjalla ollut puusilppu oli ruvennut kytemään hiljakseen.No palovarotin ei vielä kerenny reakoida vaan Hönön hajuaisti oli tarkempi.Jos koira ei olisi toiminut noin perään antamattomasti,olisi tullut enempikiin vahinkoa ja se et unduilla on niin pienet keuhkot,ni hyö ois menehtyny ensimmäisenä.Hönö on miun sankaripoika. Ja Eija-Maarialle kiitos tuosta ihanan jääräpäisestä ukkelista.Näyttelytähti hiän ei oo ikinä ollu eikä tule olemaan,mutta viisas hiän on.